Kotkan ruusut

Takana ihana viikonloppu mitä parhaimmassa seurassa! :)

Lauantaina pakkasin täplätypyt autoon ja suuntasin autonnokan kohti Kotkaa ja Elemental's kasvattaja Tiinan residenssiä. Mutkia toki matkaan hiukan tuli, navigaattori sekosi täysin, kun tietöiden vuoksi jouduin kiertoteille. Pienen Kotka-sightseeingin jälkeen pääsimme navigaattorin kanssa yhteisymmärrykseen päämäärästä ja löysin perille. ;)

Lauantai-ilta kului pilkullisten höyrytessä pihalla ja meidän ihmisten nauttiessa toistemme seurasta sekä hyvistä ruuista ja juomista. Menttaalikakaroista paikalla oli Hessu, Miisa ja Siiri sekä tietty Lara-äippä. Ulkopuolisina vahvistuksina mukana häsäsivät lisäksi Anssi ja Piitu. Porukan riemua oli mahtavaa seurata ja Lara nautti peuhatessaan jo aikuistuneiden kakaroidensa kanssa. Piitu ja Hessu kokivat sielujen sympatiaa ja painelivat yhdessä ympäri kuistia ja välillä nurmikkoakin… :) Siiri ja Miisa nyt vaan ovat parhaat kaverit ja se näkyi nytkin heti. Anssi roikkui kyllä kiitettävästi porukassa ja varsinkin Siirin kanssa vetivät melkoista rallia! :)

Reippaan illan (ja jalkapallon ;) ) jälkeen kenelläkään, sen enempää kaksi- kuin nelijalkaisillakaan, ei ollut ongelmia saada unta. Suurinpiirtein reippaana ponkaisimme sunnuntaiaamuna ylös ja lähdimme viettämään täplikästä päivää Kotkan kv-koiranäyttelyyn eli Kotkan Ruusuun. Paikanpäälle saapui myös Ringo vahvistamaan menttaalijengiä.

Pii valppaana <3

Näyttelyssä pojat edustivat upeasti! Avoimessa luokassa Hessu oli ERI2 SA PU4 ja Ringo ERI3. Tytöt eivät paljon hävinneet. Avoimessa luokassa myöskin Lara oli ERI3, Miisa ERI4 ja Siiri EH (Sipen arvostelu: "Erittäin hyvän tyyppinen, feminiininen narttu, jolla viehättävä pää. Hyvä kaula. Hieman etuasentoiset lavat. Luusto saisi olla vankempi ja lanne-osa lyhyempi. Erinomainen pilkutus. Liikkuu hieman kapeasti takaa ja takapotku saisi olla voimakkaampi. Miellyttävä luonne"). Kasvattajaluokassa Elemental's (Hessu, Siiri, Miisa, Ringo) oli toinen kunniapalkinnolla! Kaikki lapaset edustivat tyynesti ja kauniisti, on meillä kauniit ja mahtavat kakrut!

Ringo ja Hessu kehässä

Menttaalileiri kehänlaidalla

Päivän päätteeksi täplät pääsivät vielä metsään purkamaan loputkin energiansa. Veljekset vähän ottivat yhteen porukan herruudesta, mutta hommasta selvittiin pienillä naarmuilla ja loppulenkki sujui ongelmitta. Nuoret miehet…

Tampereen osasto kiittää vielä kerran yösijasta ja herkullisista ruuista Tiina ja Tomi! Kiitos myös Tanja, SP ja Esa, oli taas kerran huippua! <3

Kasvis ja lauma <3

Omatoimitreenausta ja matkailua

Viime sunnuntaina agsattiin helteisessä säässä omatoimisesti. Porukka kutistui lopulta kahteen ihmiseen ja kolmeen täplikkääseen koiraan, kun mulla oli molemmat täplikkäät mukana. Itse olin ollut edellisenä iltana juhlimassa ystävää uudelle vuosikymmenelle ja aamusta lähtenyt talkoilemaan agi-kisoihin eli ihan terävimmilläni en ollut. Siiri oli myös vähän plaah-meiningillä eikä lämmin halli varsinaisesti auttanut asiaa. Piitu taas oli oma hömelö itsensä ja teki innolla kaikki.

Siirin kanssa otin ensin peräkkäisiä hyppyjä ja harjoittelin ohjauksia erilaisilla linjoilla. Ei ihan putkeen. Mikään. Hosuin ja tein huolimattomasti, joten Siiri meni monesti ohi ja oli ihan kuutamolla. Helpotin ja yritin rauhoittaa omaa toimintaa selkeämmäksi, mutta Siirillä oli jo vähän fiilis kateissa. Muutaman kerran tein keppejä, mutta sitten keskityin leikittämään uudella vinkulelulla ja sen tuomalla vireellä otin hyppy-putki-hyppy -miniratoja. Pääasiassa yritin vaan leikittää sen fiilistä paremmaksi ja pitää itseni myös hyvällä tuulella. Ei todellakaan ollut meidän paras hetki treenata, joten en ottanut mitään uutta enkä edes viime kerralla upeasti mennyttä A:ta etten pilaa sitä.

Piitu pelasti kyllä ihanalla tyylillään treenien fiiliksen. Se oli myös ehkä tavallista rauhallisempi lämmöstä johtuen, mutta aina se agista kuitenkin innostuu. :) Tein keppejä, putkea ja "hyppyjä". Hyppimäänhän Piitu ei oikeasti pysty kunnolla, joten se menee vain sivutelineiden välistä ilman rimoja. Periaatteessa rimat vois olla matalimmalla, mutta koska Piille ne hypyt ei hyvää tee, otan rimat kokonaan pois. Piitu on kyllä kone ja meillä oli superkivaa! :)

Loppufiilis jäi kuitenkin positiivisen puolelle kaikkien osalta. Siirin kanssa me ei selvästi olla vielä oikein valmiita omatoimitreeneihin. Mä tarvitsen ohjausta miten päästä eteenpäin sen kanssa, kun tulee hutilointeja ja jumitusta.

Maanantaina mulla oli ensimmäinen virallinen lomapäivä ja sen kunniaksi lähdin kahden ihanan ystävän kanssa laivalla aurinkoiseen ja lämpimään Tukholmaan päiväksi. Auringon helottaessa pilvettömältä taivaalta kiertelimme kauniin Skanssenin alueella. Reissu oli enemmän kuin onnistunut ja tuliaisina on rusketusraidat. :) Tämän postauksen kuvat ovat siis tältä reissulta.

Viikonloppuna pakkaan typyt autoon ja suunnaksi otetaan Kotka. Seuraavaksi kirjoittelen siis tunnelmia sieltä… :)

Sadetta ja aurinkoa… ihana kesä!

Ihana lämpö on palannut ja juuri sopivasti mun loman alkuun! :) Haluan kuitenkin jakaa kanssanne kuvia viime viikon sadepäivien touhuista. Keräilen kaikenlaisia pahvipurkkeja ja -laatikoita koiria varten ja kun kaapit alkaa niitä pursuta, täyttelen niitä nameilla ja heitän lattialle. Koirien mielestä tämä on superkivaa, mutta typyjen tyylit namien saamiseksi on kyllä kovin erilaiset.

Piitun taktiikka on, että purkki tuhotaan mahdollisimman nopeasti ja jos siinä hötäkässä puolet nameista on ympäri kämppää, ei se niin tarkkaa ole, seuraavan kimppuun! Myöhemmin ehtii sitten kaivella niitä sohvan alle lennelleitä… :)

Siiri on paljon maltillisempi, se tahtoo huolellisesti pureskella purkkia auki ja tarkasti kerätä joka namin talteen pienestä kolosta. Se jää välillä myös vaan purkki suupielessä katselemaan Piitun riehuntaa ja mun pitääkin aina varmistaa, että Siirikin kuitenkin noita purkkeja saa eikä Piitu hosuessaan tuhoa kaikkia. Siiri myös tykkää järsiä tyhjiä purkkeja ihan vaan huvikseen, kun taas Piitua ne ei vois vähempää kiinnostaa sen jälkeen kun namit on syöty.

Hassut typyt! :)


Tällä hetkellä kesä kuitenkin antaa parastaan, aurinkoa ja lämpöä riittää. Mekin ollaan sisätiloista siirrytty taas enemmän ulos ja typyt ottaa kaiken ilon irti kesäresidenssin pihamaasta. :) Piitu muisti myös ikuisen lempilajinsa eli frisbeen heittelyn, se voisi riehua sen muoviläpyskän kanssa vaikka kuinka. Ihaninta on kun se välillä pölähtää frisbee hampaissa sisälle sitä heiluttelemaan ja odottaa, että JOKU lähtee sitä heittelemään. :)

Lämmintä kesänalkua, tämä lomalainen lähtee nyt ulos! Tosin siivoamaan autoa, mutta ei ainakaan palella… ;)

Hyvä mielen agireenit

Agilitytreenit keskellä yövuoroputkea ei ehkä ole se ideaalitilanne, mutta joskus onnistumisia tulee pienessä koomatilassakin. :) Siiri oli ollut koko sunnuntain varsin hyväntuulinen ja vähän pilke silmäkulmassa, joten kunnon treenit teki sillekin hyvää.

Aluksi otettiin peräkkäisiä hyppyjä ja putkeen menoa hypyltä. No problemos, varsinkin putkeen meno on jo hyvin hallussa. Siiri oli hyvässä vireessä ja teki hommia alusta asti innolla. Keppejä mentiin vaikeammalta puolelta ja Siiri teki hyvin aina kun mä olin kartalla mistä välistä pitikään mennä... ;)

A:n harjoittelu aloitettiin seuraavana ja mä olin yllättynyt miten helposti Siiri sen otti haltuun. Muutama kerta varmistelua remmin kanssa, mut sitten selvittiin jo ilman. Mamma sai noottia liian hitaasta ohjauksesta alastulolla, on kuulemma vaikeeta pysäyttää massaa jos käskyn saa kun on maassa jo... Pääasia on että A tuntui olevan kiva ja sinne meno oli mieluisaa puuhaa.

Lopuksi mentiin osissa pieni rata. Kolmelta hypyltä A ja putken kautta yhdelle hypylle. Kivaa oli molemmilla ja jäähdyttelyn jälkeen oli varsin rento ja tyytyväinen koiruus kotisohvalla. :)

Yleisesti olen iloinen, että Siiri on syttynyt lajiin ja meillä on yhdessä kivaa. Siirin kohdalla tämä on tärkeää, koska se on aina ollut vähän vakava tekijä reenaillessa vaikka noin muuten onkin melkoinen pelle. Huippufiiliksillä siis odottelen jo ensi viikon treenejä!  :)

Ihana lämpö alkaa hiipiä taas tänne Pohjolaankin joten mikäs olisikaan mukavampaa kuin aloittaa huomenna loma! :)

Sadepäivien viettoa

Mun typyt ei tykkää sateesta. Yhtään. Piitu kestää paremmin, mutta Siiri vaan kulkee mun vieressä ja tökkii reiteen kuin sanoakseen, että "hei, täällä sataa... hei, oikeesti, täällä sataa." Aina mä silti sitkeästi ne raahaan ulkoilemaan, mutta sen verran inhoan kastumista itsekin etten nyt ihan kaatosateessa viitsi tallustaa.

Tänään päädyin vajaan tunnin metsäilyyn ja täplillä olikin yllättäen ihan hyvä meno huolimatta pienestä tihkusateesta. Eilen vähän eksyttiin ja lenkistä tuli aiottua pidempi, joten hirveästi ylimääräistä virtaa ei tänään löytynyt, enemmänkin sellaista reipasta hengailua. Ehkä tästä syystä tunnelma lenkillä oli jotenkin rauhottava ja silmänilona lisäksi kaunis sateinen metsä. Ei hassumpaa sadepäivän viettoa siis.

Ylläoleva kuva on epätarkkuudestaan huolimatta yksi lemppareistani tuosta kaksikosta. Se on otettu n. vuosi takaperin mutta kuvastaa nyt hyvin tämän päivän löhöilyä. :)

Aktivointina otin vähän yleistä höntsäilyä. Siiri harjoitteli sivulletuloa (ollaan vielä ihan alkutekijöissä tässä), paikkamakuuta ja näyttelyseisomista. Piitu touhusi samoja mukana ja lisäksi se sai tehdä lemppariaan eli pyörimistä. Itse olin nyt vaan jotenkin ihan "kuutamolla" ja aika pian unohdin hinkkaamisen ja keskityin hassuttelemaan. Toisaalta Siiri on aina ollut vähän vakava keskittyjä eli sen kanssa pitäiskin noissa tilanteissa ehkä vähän hölmöillä jotta se ottais vähän rennommin.

Lämpöä, kulttuuria ja agsaa

Kaunis Pii Näsijärven rannassa

Kerrankin sain Piitusta nätin seisomiskuvan, joten se pitää heti jakaa! :) Piitu kun näyttää kuvissa useimmiten piestyltä ja nälkiintyneeltä reppanalta eikä lainkaan siltä kauniilta koiralta, joka se on. 

Piitu kävi myös eläinlääkärissä näyttämässä kevään mittaan rintalastan alapuolelle noussutta pehmeää pattia. Olen sitä seuraillut ja mielestäni se alkoi kasvaa tässä kesän kynnyksellä. Onneksi patti vaikuttaisi sinänsä harmittomalta rasvapatilta, mutta sitä tutkitaan syksymmällä uudelleen, kun suunnitelmissa oli muutenkin selän kuvausta ja hammashuoltoa. Hampaissa on jonkin verran hammaskiveä ja olen tavallaan "keräillyt" syitä rauhoittaa ja nythän näitä alkaa olla jo yhdelle kerralle. Toki jos patissa tapahtuu muutoksia, asiaan puututaan aikaisemmin. Nyt eläinlääkärimme ei ollut huolissaan.

 

Siiri lempipuuhassa Nässyn rannassa

Lämpö on hillinnyt täplikkäiden menohaluja melkoisesti ja lenkit on viime päivinä olleet pääasiassa hengailua veden läheisyydessä. Siiri vielä jaksaa juoksennella, mutta ei sekään ihan terässä ole. Viileällä kalliolla makailu kesken lenkin maistuu sillekin paremmin kuin hyvin. Päivällä käppäillään rantoja pitkin, jotta viilennystä ja juotavaa on tarjolla koko ajan, mutta illalla ilman hiukan viilennyttyä oon sitten tehnyt lenkkiä muuallakin. 

Lämpö on pehmentänyt omaakin päätä sen verran, että annan kauniin maiseman kertoa meidän lenkkitunnelmista. :) 

Näsijärvi tyynenä hellepäivänä

Kulttuuripläjäyksen sain, kun lähdin ystäväni kanssa katsomaan Robbie Williamsin keikkaa. Swings Both Ways -show oli todella näkemisen arvoinen! Mies on todellinen viihdyttäjä ja taitaa swing-musiikin esittämisen kyllä. Itse en ole mitenkään erityisesti Robbien fani, mutta musiikistaan olen toki aina tykännyt. Tästä keikasta tykkäsin kovasti, fiilis oli korkealla jopa tuolla katsomon takanurkalla, jonne liput onnistuimme vielä saamaan. Kummoisia kuvia ei kaukaa kännykällä saanut, mutta tuossa silti yksi. Huippu ilta! :)

Ihana, mahtava Robbie Williams

Viime sunnuntaina oltiin taas agsaamassa. Hallissa oli melkoisen lämmin ja se näkyi vähän Siirin löysyytenä. Odotteluajat se makoili mielellään, mutta joi onneksi hyvin ja oli kuitenkin hereillä kun jotain piti tehdä. :)

Tällä kertaa ohjaajamme ei ollut paikalla ja kukin tekikin vuorollaan sellaisia harjotteita, jotka koki tarpeelliseksi tai oli saanut ed. kerralla tehtäväksi. Neuvoja ja apuja saatiin porukan kokeneimmalta treenailijalta. Siirin kanssa otin ensin peräkkäisiä hyppyjä ja 60cm ylittyi nyt myös. Ensin otin muistutuksena pari 40-50cm ylitystä, mutta sitten nostin perimmäisen 60cm:iin. Eka este oli helpotuksena vain 40cm ja siitä saadun vauhdin turvin 60cm meni ongelmitta yli. 

Tämän jälkeen hetsasin Siiriä vähän lelulla ja otettiin suoraa putkea. Tämä sujuikin hienosti ja joka kerralla Siiri sinkosi putkeen epäröimättä ja vauhdilla. Kokeilin myös hypyltä putkeen menoa sekä putken jälkeen hypylle menoa. Parin epäröinnin jälkeen (mun ohjaus!!!) nämäkin sujuivat hienosti.

Keppejä otin molemmilta puolilta pari kertaa. Tämä on Siirille selvästi vähän tylsää, se ei oikein jaksaisi hinkata noita hitaita juttuja... Nyt pitää jotenkin miettiä miten sen saisi pysymään vireessä myös kepeillä, kunnes niihinkin alkaa tulla vauhtia. Ostin uuden vinkuvan lelun, ens kerralla nähdään miten se toimii apuna.

Lopuksi tein vielä peräkkäisiä hyppyjä loivalla kulmalla. Tässä isoin ongelma on jälleen mun ohjauksen kehnous. Siiri kun ei yhtään osaa tietenkään vielä itse hakea esteelle ja mä oon jotenkin auttamatta aina myöhässä tai epäselvä ohjeissani. Treeniä treeniä...

 

Siiri ottaa rennosti agi-treeneissä vuoroa ootellessa

Tällaista tällä kertaa, nauttikaahan lämmöstä ja auringosta! :)

Agiliitoa pienen tauon jälkeen

Eilen jatkui agility parin viikon tauon jälkeen, onneksi tällä kertaa sisähallissa vesisateen rummuttaessa kattoa. Nyt tuntui, että pieni mietintätauko oli tehnyt hyvää meille molemmille ja Siiri tuntui päättäneen, että tää laji on kiva. :) Se teki selvästi innokkaammin ja saatiin tosi hyviä onnistumisia sekä iloinen mieli.

Tällä kertaa meitä vähemmän treenailleita oli mukana kaksi ja me saatiin ihan oma kentän puolikas hyppy-, keppi- ja putkiharjotuksiin. Siiri meni nyt 40-55cm hypyt täysin ongelmitta. Vain pari ohitusta tuli, joista otan täysin syyt niskoilleni, sillä ohjaus oli molemmilla kerroilla surkeaa hosumista. Hypyissä oli ilmaa sen verran, että kuulemma voidaan osallistua extramaxi-luokkaan 70cm... ;)

Siiri hiekkakuopalla kesällä 2013

Putkea harjoiteltiin niin, että loppupää oli hiukan kaarella, muuten putki oli suora. Pari yritystä pyörähtää takaisin tuli, mutta kun sain omaa ohjausta paremmaksi, tuli hyviä sisäänmenoja. En usko, että että putki tulee tuottamaan ongelmia, kun saan aikanaan Siirin irtoamaan paremmin.

Keppejä treenailtiin myös ja vähän alkoi jo tulla vauhtia hommaan! :) Nyt mulla onkin itseni kanssa tekeminen, että pystyn avustamaan nopeammin enkä siten hidasta Siiriä tarpeettomasti tai aiheuta turhia virheitä.

Piitu hiekkakuopalla kesällä 2013

Lopuksi otettiin helppoa kivaa eli kaksi matalaa (n.40cm) hyppyä ja kaareva putki. Lähtö koiran kanssa yhtäaikaa, hypyiltä putkeen (ei väliä mistä päästä ohjasi sisään) ja hypyt takaisin. Siiri meni tosi hyvin ja jälleen ainoat virheet tuli mun ohjausvirheistä. Peräkkäiset hypyt  meni ongelmitta, mutta ensimmäisellä kerralla en saattanut riittävän pitkälle putkeen ja Siiri kääntyi takaisin. Toisella kertaa saatoin kunnolla ja putki meni ongelmitta. Ohjasin molemmilta puolilta helpompaan päähän putkea, koska peräkkäiset esteet on meille vielä aika uutta.

Typyt peltorallin jälkeen kesällä 2013

Koko treeneistä jäi tosi hyvä fiilis ja varsinkin lopussa Siiri innostui kunnolla. Siiri on enemmän sellainen suurten linjojen leidi eli se ei jaksa hinkata pikkuasioita kovinkaan hyvällä sykkeellä. Sille sopii jutut, joissa on vauhtia eikä niin tarkasti nipoteta joka yksityiskohtaa... ;) Erityisen tyytyväinen olen myös Siirin rauhalliseen käytökseen odottaessa. Tosin en nyt varsinaisesti odottanut sen olevan ongelma, mutta hyvä tietää, ettei siihen tarvitse kuluttaa energiaa. Samoin irtipitäminen harjotusten aikana onnistuu hyvin.Toki se heti alkaa haistelemaan ympäristöä, jos kiinnitän huomiota muualle, mutta ei heti sinkoa rallittamaan tai häiriköimään muita. En tämänkään varsinaisenti ajatellut olevan ongelma, mutta aina kiva todeta, että voi treeneissä keskittyä kokonaan varsinaisiin harjotteisiin.

Seesteinen Kaukajärvi <3

Nyt edessä on tiukempi työputki, mutta onneksi lenkkimaisemat rauhoittaa kiireen keskellä. Leppoisaa viikkoa kaikille! :)

Ihana, keväinen Lontoo!

Viime perjantaina kiikutin täplätytöt vanhemmilleni hoitoon, hyppäsin lentokoneeseen ja matkasin ihanaan Lontooseen. Lontoo on ollut pitkään haaveissani ja nyt jo tiedän, ettei tämä kerta jäänyt ainoaksi. Erilainen, lämmin, värikäs, äänekäs, täynnä elämää... Lontoo. <3

En tiedä mitä odotin, mutta Lontoo yllätti silti. Se vanhan ja uuden sopuisa yhteiselo, värien ja harmauden liitto, tyylikkyys... osittain taas ajan rähjäännyttävä... ihana.

Olen vieläkin aika sanaton, joten tässä teille kuvia reissusta. Toivottavasti ne sanovat edes osan siitä mihin itse en nyt kykene. :)

Agiliitoa vihdoinkin!

Mä olen niin odottanut, että me päästäis Siirin kanssa agilityä kokeilemaan kunnolla. Muutama kerta ollaan haahuiltu agiesteiden seassa ja jotain putkea ja hyppyjä vähän otettu, siinäpä se tähän asti. Nyt kun Siirin oireilut on aika lailla hallinnassa sekä luusto kuvattu terveeksi, tuntui oikealta hetkeltä aloittaa kunnolla. Me päästiin ns. dalluryhmään paikalliseen koirakerhoon, jota siis vetää Piitun veljen omistaja eli hyvinkin tuttu ihminen. Mukavaa on myös että ohjaaja ymmärtää hyvinkin juuri dalmiksen sielunelämää vaikka toki näitäkin on moneen junaan. :)

Juoksutin Siiriä pellolla vapaana ennen treenien alkua ja se oli tapansa mukaan hyvin kuulolla. Ryhmässä on jo pitempään lajia harrastaneita koirakkoja, jotka treenaili rataa samalla kun me Siirin kanssa harjoteltiin yksittäistä hyppyä. Siiri suhtautui koko hommaan vähän epäilevän oloisesti. Se teki kyllä ihan ok, mutta oli selvästi vähän hämmentynyt. No, tästä voin syyttää itseäni, sillä me ei olla pentukurssin jälkeen kyllä missään ohjatuissa jutuissa käyty. Pääosin sillä tuntui kutenkin olevan kivaa eli uskoisin sen syttyvän tähän lajiin kyllä.

Otettiin alkuun ihan yksittäistä hyppyä, jota nostin melko nopeasti n.50cm asti, mutta sitten Siiri alkoi pyrkiä ohi ja ali. Pari kertaa sain sen hyvin tästä korkeudesta,jonka jälkeen otin kerran vielä ihan matalan ja hypyt jätettiin nyt siihen. Suoraan putkeen Siiri meni ihan ok, muutaman kerran pääsi pakittamaan pois, mutta ei se putkea mitenkään jännittänyt. Siinä huomion keskipisteenä sitten riekkuessaan, se yhtäkkiä meni mutkalla olevaan putkeen ihan itsekseen ja tuli hyvin iloisena sieltä pois. Kehuttiin tästä ja laitettiin se sinne uudestaan ja palkattiin reilusti. Putkesta saattaa tulla myös Siirin suosikki. :) Keppejä aloteltiin myös vähän, niissä suurin ongelma on omistajan hitaus ja namin vetäminen aina oikeasta välistä... ;)

Lopuksi pääsin hetkeksi Piitunkin kanssa kentälle ja voi että sillä oli taas kivaa! <3 Hyvin se mun huitomiset taas tajusi ja putkea otin monta kertaa, koska se nyt vaan on Piitun ehdoton lemppari.

Olin melkein jo unohtanut miten kivaa tuo laji olikaan! Nyt tulee parin viikon mietintätauko ja sitten jatketaan täydellä innolla. Loppuviikosta se onkin London, baby! Saattaapi siis olla jotain matkatarinaa luvassa seuraavaksi... :)

Niin juu ja pitihän sitä nyt kotona nopsasti paikata mahdolliset kuluneet kalorit... Kevään ensimmäinen jäätelötuutti! :)

Tottelevaiset täplät

Me ollaan kyllä otettu kaikki ilo irti näistä kauniista kevätpäivistä ja lenkkeilty metsissä, hiekkakuopalla, pelloilla... ihana, aurinkoinen kevät! :) Väistämättä lenkillä törmää muihin ihmisiin ja kaikki ei toki halua tehdä tuttavuutta koirien kanssa. Olenkin vahvistanut molempien kohdalla toimintamallia, jossa ihmisen nähdessään ne hakevat kontaktin muhun. Mä sitten annan käskyn miten toimia. Yleensä pyydän koirat luokse, eteeni istumaan ja palkkaan niitä namilla. Useasti ihmiset ohi mennessään kehuvat tottelevaisia koiria, mikä on toki kiva, mutta mä en vieläkään luota Siiriin niin että uskaltaisin kauheasti kiitellä. Se kun saattaa todeta, että ai tää oli tuttu ja pompata nenän poskelle... se siitä tottelevaisuudesta... :D Edistytty kuitenkin ollaan ja uskallan jo hymyillä ja rauhallisesti kiittää kehuista, eikä Sippe sinkoa mihinkään. Jaa entäs Pii? Niin siis tarjolla on namia, ei se minnekään mene. :D

Pääsiäismaanantaina päästiin pitkästä aikaa kimppalenkille kun Siirin sisko Hetta ja veli Hessu kera Anssi-täplän, Aava-labbiksen ja ihanien ihmistensä tulivat käymään. Mä olin loistava opas kerrankin eikä eksytty! ;) Kiitos taas ihanat seurasta! <3

Tässä vielä kuvia keväisiltä lenkeiltä! :)