Syksy antaa nyt parastaan (siis nyt just sataa, mutta viime päivinä on kyllä ollut kaunista...) ja me ollaan ulkoiltu ja metsäilty sydämiemme kyllyydestä. Parasta oli, kun saatiin Siirin eno Remu emäntineen lenkkiseuraksi ja täpläkolmikko painattikin riemuissaan ympäri metsää.
 |
| Siiri ja Remu-eno <3 |
Agilityssä Siiri on löytänyt vauhtivaihteen ja muutenkin tuntuu lopullisesti syttyneen lajiin. Mä etenen taidollisesti (ja vauhdillisesti) hitaammin, mutta onneksi Sipi on vähän oppinut irtoamaan ja toisaalta se on myös erittäin reilu ja odottelee mun ohjeita... ;)
Rally-tokosta ollaan nyt oltu ihan kokonaan tauolla. Mun aina vaikea löytää motivaatiota, jos ei ole mitään kunnon syytä treenata. Mä en tarvitse kisatavoitetta, mutta tieto siitä, että ohjatut treenit on edessä saa harjoittelemaan. Nyt kun mitään treenejä ei tiedossa ole, en saa itsestäni irti mitään. Ei auta kuin yrittää ottaa tauko rauhassa ja toivoa, että kun into löytyy, tauko on tehnyt hyvää.
Ihania syyspäiviä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti