Vapaapäivät sairastuvalla...

Sanotaan, että kunnon sairaanhoitaja sairastaa vapaapäivinään tai lomilla... Voi olla, mutta en tiennyt, että sairaanhoitajan koiratkin ovat tämän sisäistäneet. Valvottuani kolme yötä työmaalla, lopettelin yövuoroja maanantaiaamuna. Päivännäöllä vei koirat vähän metsään juoksemaan ja kurasta huolimatta meillä oli kivaa. :) Huomasin jo lenkin alussa, että Siiri kävi epäilyttävän nopeasti autosta päästyään ryteikössä kakalla, mutta en nyt siitä ottanut suurempa ressiä.

Kotiin tultua päätin pestä koko koirat vedellä, kun kuraa oli kyljissä asti. Puhtaalla, lämpimällä vedellä suihkutteluhan on mitä kamalinta kidutusta koirapoloille, mutta urheasti nämä sankarittaret ottivat tilanteen. Typyt pääsivät sitten puhtaalle sohvalle, Willis-villamanttelit päällä itseään kuivattelemaan ja järkytyksestä toipumaan. ;) 

Iltalenkille lähdettiin normaalisti ja Siiri kulki jotenkin kyyryssä, joten aloin viimein epäillä vatsaongelmia. No, kunnon ripulihan se sitten pyörähti käyntiin. Yöllä piti kerran käydä ulkona ja aamusta homma vaan jatkui, vertakin liman seassa jo näkyi. Soitin tutulle eläinlääkärille ja päädyttiin Tylosin-kuuriin. Siirillehän ei perus-canikurit auta välttämättä mitään eli siksi heti antibiootti käyttöön. 

Tiistaina Siiri oli ymmärrettävästi väsynyt, joten lähdin päivälenkille vain Piitun kanssa. Suunnitelmissa oli rauhallinen, noin tunnin nuuskuttelu-lenkki lähimaastoissa. Eipä siinä kauaa menty, kun Piitukin sitten kävi ripuloimassa. Tässä kohtaa monet vois olla epätoivoisia, ahdistuneita tai järkyttyneitä mutta minäpä riemuitsin! En siis Piitun ahdingosta vaan siitä, että jos Piitulla on myös ripulia, Siirinkin vaiva sattaa olla ihan vaan perus-ripulia eikä ruokavaliosta johtuvaa. Piitulla ei ole ollut ripulia sitten junnuaikojen, joten yllätys tais olla molemmille melkoinen. 

Apteekkiin siis kävi tieni, Piitulle CanikurPro-tahnaa ja Siirille Tylosin. Siiri selvästi rentoutui jo pari tuntia ekasta Tylosinista, mutta Pii oli rauhaton ja oksentelikin illalla. Selvästi se ei ole tottunut moiseen pahaan oloon ja pyysi vuoroin ruokaa ja vuoroin pihalle. :/ No, annoin sille pahoinvoinninesto-lääkkeen ja pikkuisen puuroa ja tällä tilanne onneksi rauhoittui. Yö selvittiin sisätiloissa eikä kumpikaan enää keskiviikkona ripuloinut.

Viime yö nukuttiin jälleen ilman ulkona ramppausta ja typyt sai jo vähän isommat annokset ruokaakin aamusta. Piitulle en enää antanut Canikuria, Siirillä Tylosin jatkuu nyt toistaiseksi. Pirteämpiä neitokaiset jo ovat, eilinen kun meni lähinnä nukkuessa. Toivon todella, että tämä oli tällä ohi eikä mitään pitempiaikaista vierasta moisesta ripulista tule.

Onhan se nyt parempi mieli mammallakin mennä huomenna aamusta töihin, kun koirat on kunnossa. :)