Sadepäivien viettoa

Mun typyt ei tykkää sateesta. Yhtään. Piitu kestää paremmin, mutta Siiri vaan kulkee mun vieressä ja tökkii reiteen kuin sanoakseen, että "hei, täällä sataa... hei, oikeesti, täällä sataa." Aina mä silti sitkeästi ne raahaan ulkoilemaan, mutta sen verran inhoan kastumista itsekin etten nyt ihan kaatosateessa viitsi tallustaa.

Tänään päädyin vajaan tunnin metsäilyyn ja täplillä olikin yllättäen ihan hyvä meno huolimatta pienestä tihkusateesta. Eilen vähän eksyttiin ja lenkistä tuli aiottua pidempi, joten hirveästi ylimääräistä virtaa ei tänään löytynyt, enemmänkin sellaista reipasta hengailua. Ehkä tästä syystä tunnelma lenkillä oli jotenkin rauhottava ja silmänilona lisäksi kaunis sateinen metsä. Ei hassumpaa sadepäivän viettoa siis.

Ylläoleva kuva on epätarkkuudestaan huolimatta yksi lemppareistani tuosta kaksikosta. Se on otettu n. vuosi takaperin mutta kuvastaa nyt hyvin tämän päivän löhöilyä. :)

Aktivointina otin vähän yleistä höntsäilyä. Siiri harjoitteli sivulletuloa (ollaan vielä ihan alkutekijöissä tässä), paikkamakuuta ja näyttelyseisomista. Piitu touhusi samoja mukana ja lisäksi se sai tehdä lemppariaan eli pyörimistä. Itse olin nyt vaan jotenkin ihan "kuutamolla" ja aika pian unohdin hinkkaamisen ja keskityin hassuttelemaan. Toisaalta Siiri on aina ollut vähän vakava keskittyjä eli sen kanssa pitäiskin noissa tilanteissa ehkä vähän hölmöillä jotta se ottais vähän rennommin.

Lämpöä, kulttuuria ja agsaa

Kaunis Pii Näsijärven rannassa

Kerrankin sain Piitusta nätin seisomiskuvan, joten se pitää heti jakaa! :) Piitu kun näyttää kuvissa useimmiten piestyltä ja nälkiintyneeltä reppanalta eikä lainkaan siltä kauniilta koiralta, joka se on. 

Piitu kävi myös eläinlääkärissä näyttämässä kevään mittaan rintalastan alapuolelle noussutta pehmeää pattia. Olen sitä seuraillut ja mielestäni se alkoi kasvaa tässä kesän kynnyksellä. Onneksi patti vaikuttaisi sinänsä harmittomalta rasvapatilta, mutta sitä tutkitaan syksymmällä uudelleen, kun suunnitelmissa oli muutenkin selän kuvausta ja hammashuoltoa. Hampaissa on jonkin verran hammaskiveä ja olen tavallaan "keräillyt" syitä rauhoittaa ja nythän näitä alkaa olla jo yhdelle kerralle. Toki jos patissa tapahtuu muutoksia, asiaan puututaan aikaisemmin. Nyt eläinlääkärimme ei ollut huolissaan.

 

Siiri lempipuuhassa Nässyn rannassa

Lämpö on hillinnyt täplikkäiden menohaluja melkoisesti ja lenkit on viime päivinä olleet pääasiassa hengailua veden läheisyydessä. Siiri vielä jaksaa juoksennella, mutta ei sekään ihan terässä ole. Viileällä kalliolla makailu kesken lenkin maistuu sillekin paremmin kuin hyvin. Päivällä käppäillään rantoja pitkin, jotta viilennystä ja juotavaa on tarjolla koko ajan, mutta illalla ilman hiukan viilennyttyä oon sitten tehnyt lenkkiä muuallakin. 

Lämpö on pehmentänyt omaakin päätä sen verran, että annan kauniin maiseman kertoa meidän lenkkitunnelmista. :) 

Näsijärvi tyynenä hellepäivänä

Kulttuuripläjäyksen sain, kun lähdin ystäväni kanssa katsomaan Robbie Williamsin keikkaa. Swings Both Ways -show oli todella näkemisen arvoinen! Mies on todellinen viihdyttäjä ja taitaa swing-musiikin esittämisen kyllä. Itse en ole mitenkään erityisesti Robbien fani, mutta musiikistaan olen toki aina tykännyt. Tästä keikasta tykkäsin kovasti, fiilis oli korkealla jopa tuolla katsomon takanurkalla, jonne liput onnistuimme vielä saamaan. Kummoisia kuvia ei kaukaa kännykällä saanut, mutta tuossa silti yksi. Huippu ilta! :)

Ihana, mahtava Robbie Williams

Viime sunnuntaina oltiin taas agsaamassa. Hallissa oli melkoisen lämmin ja se näkyi vähän Siirin löysyytenä. Odotteluajat se makoili mielellään, mutta joi onneksi hyvin ja oli kuitenkin hereillä kun jotain piti tehdä. :)

Tällä kertaa ohjaajamme ei ollut paikalla ja kukin tekikin vuorollaan sellaisia harjotteita, jotka koki tarpeelliseksi tai oli saanut ed. kerralla tehtäväksi. Neuvoja ja apuja saatiin porukan kokeneimmalta treenailijalta. Siirin kanssa otin ensin peräkkäisiä hyppyjä ja 60cm ylittyi nyt myös. Ensin otin muistutuksena pari 40-50cm ylitystä, mutta sitten nostin perimmäisen 60cm:iin. Eka este oli helpotuksena vain 40cm ja siitä saadun vauhdin turvin 60cm meni ongelmitta yli. 

Tämän jälkeen hetsasin Siiriä vähän lelulla ja otettiin suoraa putkea. Tämä sujuikin hienosti ja joka kerralla Siiri sinkosi putkeen epäröimättä ja vauhdilla. Kokeilin myös hypyltä putkeen menoa sekä putken jälkeen hypylle menoa. Parin epäröinnin jälkeen (mun ohjaus!!!) nämäkin sujuivat hienosti.

Keppejä otin molemmilta puolilta pari kertaa. Tämä on Siirille selvästi vähän tylsää, se ei oikein jaksaisi hinkata noita hitaita juttuja... Nyt pitää jotenkin miettiä miten sen saisi pysymään vireessä myös kepeillä, kunnes niihinkin alkaa tulla vauhtia. Ostin uuden vinkuvan lelun, ens kerralla nähdään miten se toimii apuna.

Lopuksi tein vielä peräkkäisiä hyppyjä loivalla kulmalla. Tässä isoin ongelma on jälleen mun ohjauksen kehnous. Siiri kun ei yhtään osaa tietenkään vielä itse hakea esteelle ja mä oon jotenkin auttamatta aina myöhässä tai epäselvä ohjeissani. Treeniä treeniä...

 

Siiri ottaa rennosti agi-treeneissä vuoroa ootellessa

Tällaista tällä kertaa, nauttikaahan lämmöstä ja auringosta! :)

Agiliitoa pienen tauon jälkeen

Eilen jatkui agility parin viikon tauon jälkeen, onneksi tällä kertaa sisähallissa vesisateen rummuttaessa kattoa. Nyt tuntui, että pieni mietintätauko oli tehnyt hyvää meille molemmille ja Siiri tuntui päättäneen, että tää laji on kiva. :) Se teki selvästi innokkaammin ja saatiin tosi hyviä onnistumisia sekä iloinen mieli.

Tällä kertaa meitä vähemmän treenailleita oli mukana kaksi ja me saatiin ihan oma kentän puolikas hyppy-, keppi- ja putkiharjotuksiin. Siiri meni nyt 40-55cm hypyt täysin ongelmitta. Vain pari ohitusta tuli, joista otan täysin syyt niskoilleni, sillä ohjaus oli molemmilla kerroilla surkeaa hosumista. Hypyissä oli ilmaa sen verran, että kuulemma voidaan osallistua extramaxi-luokkaan 70cm... ;)

Siiri hiekkakuopalla kesällä 2013

Putkea harjoiteltiin niin, että loppupää oli hiukan kaarella, muuten putki oli suora. Pari yritystä pyörähtää takaisin tuli, mutta kun sain omaa ohjausta paremmaksi, tuli hyviä sisäänmenoja. En usko, että että putki tulee tuottamaan ongelmia, kun saan aikanaan Siirin irtoamaan paremmin.

Keppejä treenailtiin myös ja vähän alkoi jo tulla vauhtia hommaan! :) Nyt mulla onkin itseni kanssa tekeminen, että pystyn avustamaan nopeammin enkä siten hidasta Siiriä tarpeettomasti tai aiheuta turhia virheitä.

Piitu hiekkakuopalla kesällä 2013

Lopuksi otettiin helppoa kivaa eli kaksi matalaa (n.40cm) hyppyä ja kaareva putki. Lähtö koiran kanssa yhtäaikaa, hypyiltä putkeen (ei väliä mistä päästä ohjasi sisään) ja hypyt takaisin. Siiri meni tosi hyvin ja jälleen ainoat virheet tuli mun ohjausvirheistä. Peräkkäiset hypyt  meni ongelmitta, mutta ensimmäisellä kerralla en saattanut riittävän pitkälle putkeen ja Siiri kääntyi takaisin. Toisella kertaa saatoin kunnolla ja putki meni ongelmitta. Ohjasin molemmilta puolilta helpompaan päähän putkea, koska peräkkäiset esteet on meille vielä aika uutta.

Typyt peltorallin jälkeen kesällä 2013

Koko treeneistä jäi tosi hyvä fiilis ja varsinkin lopussa Siiri innostui kunnolla. Siiri on enemmän sellainen suurten linjojen leidi eli se ei jaksa hinkata pikkuasioita kovinkaan hyvällä sykkeellä. Sille sopii jutut, joissa on vauhtia eikä niin tarkasti nipoteta joka yksityiskohtaa... ;) Erityisen tyytyväinen olen myös Siirin rauhalliseen käytökseen odottaessa. Tosin en nyt varsinaisesti odottanut sen olevan ongelma, mutta hyvä tietää, ettei siihen tarvitse kuluttaa energiaa. Samoin irtipitäminen harjotusten aikana onnistuu hyvin.Toki se heti alkaa haistelemaan ympäristöä, jos kiinnitän huomiota muualle, mutta ei heti sinkoa rallittamaan tai häiriköimään muita. En tämänkään varsinaisenti ajatellut olevan ongelma, mutta aina kiva todeta, että voi treeneissä keskittyä kokonaan varsinaisiin harjotteisiin.

Seesteinen Kaukajärvi <3

Nyt edessä on tiukempi työputki, mutta onneksi lenkkimaisemat rauhoittaa kiireen keskellä. Leppoisaa viikkoa kaikille! :)

Ihana, keväinen Lontoo!

Viime perjantaina kiikutin täplätytöt vanhemmilleni hoitoon, hyppäsin lentokoneeseen ja matkasin ihanaan Lontooseen. Lontoo on ollut pitkään haaveissani ja nyt jo tiedän, ettei tämä kerta jäänyt ainoaksi. Erilainen, lämmin, värikäs, äänekäs, täynnä elämää... Lontoo. <3

En tiedä mitä odotin, mutta Lontoo yllätti silti. Se vanhan ja uuden sopuisa yhteiselo, värien ja harmauden liitto, tyylikkyys... osittain taas ajan rähjäännyttävä... ihana.

Olen vieläkin aika sanaton, joten tässä teille kuvia reissusta. Toivottavasti ne sanovat edes osan siitä mihin itse en nyt kykene. :)