Joulukuun säät ovat olleet kovin vaihtelevia. Onneksi edes pari kertaa maa on saanut valkoisen lumipeitteen ja tähän pimeyteen on tullut pieni valonpilkahdus. Kyllä se lumi vaan valaisee niin maisemaa kuin mieltäkin.
Ensilumen jälkeen viime viikolla tehtiin täplätypyjen kanssa illalla pimeässä lenkki autiolla golfkentällä ja lähes kirkkaan tähtitaivaan alla tunsin ehkä jo vähän joulumieltä. Se on ollut aika kateissa tänä syksynä, mutta pikkuhiljaa se alkaa mieleen hiipiä. Tänä vuonna mulla on vuorossa työvapaa joulu, joten suunnitelmissa on perheen kesken rauhoittumista ja vain yhdessä olemista. Tosin rauha voi olla venyvä käsite taas tänä vuonna... Täplätypytkin saa taatusti osansa joulutohinasta kun pakkaa sekoittamaan saapuu sekä veljentyttöni (kohta 5v.) että Rölli-koiruus... Eiköhän siinä tohinaa taas ole riittämiin! :)
Joulukuisten kuvien myötä ihanaa joulunodotusta! :)
